Sisäloisten häätö
KOIRAN SISÄLOISET
Miten sisäloiset leviävät
Sisäloisten munat leviävät ulosteiden mukana ja kestävät vaikeitakin ympäristöolosuhteita, kuten lämpöä ja pakkasta. Sisäloisia saa siis helpoiten paikasta, jossa on paljon ulosteita, esimerkiksi koirapuistosta. Koira voi tietenkin saada sisäloisia, vaikkei kävisikään koirapuistoissa.
Mitä sisäloisia koira voi saada
Koiran sisäloiset Suomessa ovat suolinkaiset, heisimadot, hakamadot ja piiskamadot. Heisimato on jaokkeinen ja litteä ja voi saavuttaa jopa 20 metrin pituuden. Heisimatoja on myös lyhyitä, vain ½ cm mittaisia. Suolinkainen on pienempi (10-18 cm täysikasvuisena) ja läpileikkaukseltaan pyöreä. Hakamadot ovat pieniä ja pyöreitä, vain 10-16 mm pitkiä. Piiskamadot ovat 4,5- 7,5 cm:n mittaisia loisia. Piiskamato on hieman piiskan muotoinen.
Suolinkaiset
Suolinkaiset ovat koiran yleisimpiä sisäloisia. Jos koira saa sisäloisia, on todennäköisesti kyseessä suolinkainen. Suolinkaisen elinkierto on monimutkainen. Toukkamuoto vaeltaa koiran elimistössä. Suolinkaiset tarttuvat ulosteen välityksellä, sillä suolinkaisen munat joutuvat ulosteeseen, jos koira on saanut tartunnan. Tartunta voi siirtyä myös emosta pentuun maidon välityksellä.
Heisimadot
Heisimadot eivät ole niin yleisiä sisäloisia kuin suolinkaiset. Lapamatotartunnan koira voi saada syömällä raakaa tai huonosti kypsennettyä järvikalaa. Hauki, made, ahven ja kiiski voivat sisältää heisimadon infektiivisiä muotoja. Koira voi saada heisimatotartunnan myös syömällä luonnonvaraisia pienjyrsijöitä. Toiset heisimadot pitävät väli-isäntänään täitä tai kirppua, joiden hävittäminen kuuluu hoitoon. Eri heisimatojen väli-isäntinä toimivat monet eri eläinlajit.
Hakamadot
Hakamatotartunnan koira voi saada syömällä hakamadon munan tai toukka tunkeutuu ihon läpi. Hakamadon munat leviävät ulosteiden välityksellä. Hakamatotartunta voi levitä emosta pentuun istukan tai maidon välityksellä.
Piiskamadot
Koira saa piiskamatotartunnan ulosteen välityksellä. Koiran saa tartunnan syömällä munan.
Koirat saavat helposti matoja
Madot ovat todella yleisiä ja siksi koira onkin syytä madottaa säännöllisin väliajoin. Erityisesti pennun madotuksen kanssa on oltava tarkka. Pentu pitää madottaa aikuista koiraa useammin.
Matokuuri ennen koiran rokotusta
Koira tulisi antaa matokuuri vähintään viikkoa ennen rokotusta. Matokuuri on tärkeä rokotuksen tehon kannalta.
Emon madotus
Narttukoira tulisi madottaa ennen astutusta ja myös kantoaikana. Katso matohäätöpakkauksesta ohjeet.
Pennun madotus
Pennut saavat helposti matoja. Pentu tulee madottaa 2-3,5,7 ja 11 viikon iässä. Tämän jälkeen parin kuukauden välein.Matojen häätö on todella tärkeää pennun normaalille kehitykselle. Madot elävät koiran suolistossa, jolloin ravinteiden imeytyminen häiriintyy. Pentu tarvitsee ravinteita kasvuun ja kehitykseen.
Aikuisen koiran madotus
Aikuinen koira on syytä myös madottaa säännöllisesti. Kaksi kertaa vuodessa riittää pitämään suolistoloiset loitolla.
Matokuureja on erilaisia
Ostettaessa matokuureja kannattaa ottaa huomioon, mihin matoihin kyseessäoleva lääke tehoaa. Eri valmisteet tehoavat eri matolajeihin.
Jos epäilet matotartuntaa
Matotartunnan oireita ovat esimerkiksi oksentelu tai ripuli, joskus ripulin joukossa voi olla verta. Suolinkaistartunta on yleisin. Suolinkaistartunnan oireita ovat ripuli, oksentelu, laihtuminen, huonovointisuus, yskä, turkin kiillottomuus ja pennuilla vatsanseudun turvotus. Heisimatotartunnassa elimistössä olevista madoista voi irrota jaokkeita, jotka näkyvät ulosteessa. Heisimatotartunta aiheuttaa harvoin kliinisiä oireita koiralla. Jos koiralla on heisimatotartunta, tarvitsee se normaalia vahvemman matokuurin. Piiskamatotartunta voi aiheuttaa paksusuolen tulehdusoireet, esimerkiksi limaista ja veristä ulostetta. Massiivista hakamatotartuntaa voi seurata anemia, ripuli ja anoreksia.