Sisäloisten häätö
Miten sisäloiset leviävät
Sisäloisten munat leviävät ulosteiden mukana ja kestävät vaikeitakin ympäristöolosuhteita, kuten lämpöä ja pakkasta. Sisäloisia kissa voi siis saada paikasta, jossa on paljon toisten kissojen ulosteita. Mutta koska kissa peittää jälkensä ja syö harvoin toisen kissan ulosteita, saakin kissa helpommin sisäloistartunnan syömällä jyrsijän tai muun pienen eläimen, joka kantaa loisen infektiivisiä munia.
Mitä sisäloisia kissa voi saada
Kissan yleisimmät sisäloiset Suomessa ovat suolinkainen ja heisimadot.
Heisimato on jaokkeinen ja litteä. Kissalla heisimadot ovat 25- 60 cm pitkiä.
Suolinkainen on pienempi 4-10 cm pitkä ja läpileikkaukseltaan pyöreä.
Suolinkainen
Suolinkainen on kissan yleisin sisäloinen. Suolinkaisen elinkierto on monimutkainen. Toukkamuoto vaeltaa kissan elimistössä. Suolinkaiset tarttuvat ulosteen välityksellä, sillä suolinkaisen munat joutuvat ulosteeseen, jos kissa on saanut tartunnan. Toinen kissa syö sitten ulosteesta levinneen munan. Yleisimmin kissa saa tartunnan syömällä jyrsijän, joka toimii loiselle väli-isäntänä.Tartunta voi siirtyä myös emosta pentuun maidon välityksellä.
Heisimadot
Heisimadot eivät ole niin yleisiä sisäloisia kuin suolinkaiset. Lapamatotartunnan kissa voi saada syömällä raakaa tai huonosti kypsennettyä järvikalaa. Hauki, made, ahven ja kiiski voivat sisältää heisimadon infektiivisiä muotoja. Kissa voi saada heisimatotartunnan myös syömällä luonnonvaraisia pienjyrsijöitä. Kissa voi saada myös koiran heisimadon.
Kissat saavat helposti matoja
Madot ovat todella yleisiä ja siksi kissa onkin syytä antaa matohäätökuuri säännöllisin väliajoin. Erityisesti pennun matohäädön kanssa on oltava tarkka. Pentu pitää madottaa aikuista kissaa useammin.
Matokuuri ennen kissan rokotusta
Kissalle tulisi antaa matokuuri vähintään viikkoa ennen rokotusta. Matokuuri on tärkeä rokotuksen tehon kannalta.
Emon madotus
Emokissa tulisi madottaa ennen parittelua ja mahdollisesti myös kantoaikana.
Pennun madotus
Pennut saavat helposti matoja. Pentu tulee madottaa 2-3,5,7 ja 11
viikon iässä. Tämän jälkeen parin kuukauden välein. Matojen häätö
on tärkeää pennun normaalille kehitykselle. Madot elävät
kissan suolistossa, jolloin ravinteiden imeytyminen häiriintyy.
Pentu tarvitsee ravinteita kasvuun ja kehitykseen.
Aikuisen kissan matohäädöt
Aikuiselle kissalle on syytä antaa matohäätökuuri säännöllisesti. Kaksi kertaa
vuodessa riittää pitämään suolistoloiset loitolla. Pienjyrsijöitä metsästävät kissat voivat tarvita loishäätökäsittelyn useamminkin, esimerkiksi kahden kuukauden välein.
Matokuureja on erilaisia
Ostettaessa matokuureja kannattaa ottaa huomioon, mihin matoihin kyseessä oleva lääke tehoaa. Eri valmisteet tehoavat eri matolajeihin.
Jos epäilet matotartuntaa
Suolinkaistartunta on yleisin. Suolinkaistartunnan oireita ovat huonovointisuus, yskä, takkuisuus ja kaasujen kerääntyminen suoleen, joka aiheuttaa vatsanseudun turvotusta. Kissa ei välttämättä oireile suolinkaistartunnasta, oireilu riippuu siitä, kuinka paljon kissalla on matoja. Heisimatotartunnassa elimistössä olevista madoista voi irrota jaokkeita, jotka näkyvät ulosteessa. Heisimatotartunta aiheuttaa harvoin oireita kissalla. Jos kissalla on heisimatotartunta, kannattaa varmistaa että loishäätölääke tehoaa myös heisimatoihin.